Kauppareissut
onkin ihan mielenkiintoisia nykyään - pyörimistä, miettimistä, ottamista,
takaisin viemistä, takaisin hakua, takaisin viemistä. Hyvänä päivänä saan
kaupasta jotain itselleni, toisina päivinä ostoskorin pohjalla näkyy vain 30g
jauhelihaa Misalle. Tai sitten laitan rahani johonkin turhanpäiväiseen
elokuvaan yms. tai ostan jollekkin toiselle jotain.
Niin
kuin eilen tylsyyttäni pakoon lähdin vanhempien lähikauppaan. Matkaa siihen
menee alle 5min, kaupassa asiointiin taas vierähti lähemmäs tunti.
”Mihin ihmeeseen sä jäit?”
”Jäätelöaltaalle.”
Sain
ostettua vanhemmilta puuttuvat tavarat sekä itselleni pakkaseen laktoosittomia
jäätelötuutteja. Koska olen niin kovaan ääneen allergiarasismista valittanut
(kyllähän sitä ruokaa olisi, mutta ei laktoositonta!) päätin että on kokeiltava
niitä mitä on tarjolla vaikka suklaakuorrutteet eivät houkuttelisikaan. Ainakin
on maistettu ja minun ei tarvitse miettiä miltä se maistuu. En minä vielä vuosi
sitten ajatellut tunkevani perunaakaan suuhuni, nyt se menee. Mieluiten yksi
sellainen pieni mahassa kuin sangollinen salaattia.
Joten
eilen vanhempieni ja Tikrun syödessä lettuja itse söin Kingis uutuus
puikkoa. Joskus lapsena se taisi olla lempijäätelöni mutta nyt suklaasisus ei
iskenyt, äiti tosin taisi himoita sitä vieressäni. No nyt se on maistettu, ja ilman
suklaasisusta ihan syötävää mutta en
tiedä valitsisinko uudelleen.
Ainoa
jäätelö jota ”odotan” on Oma vadelma –purkki.
Jos purkin tuote on yhtä hyvää kuin kyseinen puikko, tulee kesän ruokavalioni
koostumaan siitä ja mansikoista. Niin ja viilistä, ihan kun mua koskaan saisi
eroon siitä.
