19. marraskuuta 2011

Kaunis kuollut


Viikonloppu lähtenyt ainakin loistavasti käyntiin, eilen olimme Camillan kanssa elokuvissa ja tänään nukuinkin jopa puoli yhteentoista –joka on käsittämätöntä- ja sain tehtyä rästiin jääneet kotiaskareet. Mutta ensinnäkin, elokuva jota kävimme katsomassa oli (tietenkin) ensi-iltaan saapunut Twilight – Aamukoi osa 1.

Jostain kumman syystä kuolema ja vampyyrit siihen kuuluen ovat kiehtoneet minua pienestä pitäen. Ahmien luin Pikku Vampyyri kirjoja ja samalla toivoin että minun ikkunani taakse ilmestyisi myös viittahahmo. Skeptisenä luulin jo, että tulisin pettymään Twilight saagaan siitä kuultuani, mutta yllätys yllätys jo ensimmäisellä katseellaan elokuvassa, ja olemuksellaan kirjan sivuilla saivat minut antautumaan tällekin villitykselle. Varsinkin vielä kun elokuvassa Bellaa näyttelee kaunis Kristen Stewart, huomioni oli taattu. Miksi minä en voinut olla siinä jonossa kuin Kristen kun kauneutta jaettiin?

Eilen elokuvateatterissa istuessani lumouduin siis täysin Kristenin kauneudesta tavalliseen tapaani, mutta huomioni kiinnitti kokonaan lopun elokuvaa vain ja ainoastaan Kristenin esittämän Bellan vartalo. Kuihtunut sekä riutunut vartalo (kirjan jo varmaan lukeneet tietävätkin miksi näin oli) sai minut kun huokailemaan. Ei siis ihmekään että kuolleena makaava Bella oli minun mielestäni kaunein kohtaus ikinä. Kateus, hyvinkin hallitseva sellainen, iski silloin urakalla ja aika nopeasti ne karkit katosivatkin kädestäni takaisin laukun uumeniin. Jos joskus joku taivaassa haluaisi muokata minun elämästäni elokuvaa, tehkää minulle sama kuvankäsittelyllä mikä Kristenillekin tehtiin tuossa elokuvassa.

Harmi vain että keskellä yötä Google petti minut, enkä saanut kuvaa itselleni siitä. Sen ilmestymistä internetin ihmeelliseen maailmaan odotellen.

Tänään olin vielä sen kuvan lumoissa, kunnes huomasin että kaupassa soi Anssi Kelan kappale Milla. Ironiaa? Viestiä suuremmalta tasolta? Antakaa nyt minun vielä hetki nauttia siitä olosta ja toiveesta, että jonain päivänä minäkin olisin ainakin hetken yhtä ihana kuin Bella maatessaan siinä pöydällä sinisessä mekossa.

Elokuvasta vielä sen verran, että menisin katsomaan sen uudestaankin. Bellan vartalostakin huolimatta. 

Milla hei sun täytyy muuttuu
Sun elämältäs suunta puuttuu
Sä aina tartut tikkuun lyhimpään
Se ei johda mihinkään
Sä et oo mikään tyttö enää
Sun täytyis tehdä jotain järkevää
ja lapselliset leikkis lopettaa