Aika, se on hassu käsite, ainakin omasta
mielestäni. Yhtäkkiä sitä katsoo kalenteria ja toteaa olevansa kesäkuussa,
mihin se aika meni? Mutta sitten töissä sitä vilkaisee kelloaan ja huomaa
olleensa vasta vartin töissä, vaikka
tuntuisi tunneilta. Miksei nämä voisi mennä toisin päin? Nauttia kesän hitaasta
tulosta ja odottaa seuraavaa kuuta malttamattomana, ja työpäivät voisivat vain
hujahtaa ohitse huomaamatta.
Pitkään aamuvuoroja tehneelle nämä iltavuorot
tuntuvat kuitenkin jonkunlaiselta vapaudelta. Olen aina ollut enemmänkin
aamuihminen joten nyt on aikaa tehdä vaikka mitä! (Silti tuntuu että en saa mitään hyödyllistä ikinä aikaiseksi.)
Tänäänkin olen jo ehtinyt pestä pyykkiä pari koneellista, käydä koirien kanssa
puolen tunnin kävelyllä, katsoa sarjoja, järjestää laatikoita ja kohta lähdemme
uudelle kävelylle ja samalla vien UFFin laatikkoon laatikoista pois heitettäviä
vaatteita. Voisihan niitä yrittää myydäkin, mutta aina sekin jää roikkumaan
tekemättömien asioiden listalle. Sitten
joskus myöhemmin kun on aikaa.. ja sitä aikaa kun ei koskaan tunnu tulevan!
Aij että, paljon kerrottavaa paljon
mietittävää paljon ärsytyksen aiheita, toivotaan että aika olisi minulle
suopeampi kesällä ja saisin enemmän kirjoitettua. Ajatukset pyörivät päässä
siihen malliin ettei sanoja tunnu saavan edes ulos. No jos aloitetaan edes
tästä. Kesä 2014 täältä tullaan, ajan kanssa.
