8 vuotta sitten opiskelin lehtijournalismia, ja aloitin tämän blogin vanhan sijaan. Blogin teksit kuten nykyäänkin olivat enemmän pohtivia, ja silloin mietinkin rakkausasioita näköjään, tai enemmänkin sitä läheisyyden tunnetta ja kaipailin kainalokaveria.. Entä jos on löytynyt jo sopiva kainalo, mutta omistaja ei ehkä halua sovittaa mua siihen.
Pari vuotta siitä
eteenpäin vuonna 2011 olinkin jo
luovuttanut rakkaudesta haaveilemisen, ja pidinkin sitä lapsellisenaturvantunteena.. Onpa tyhmää luulla että joku
pysyy vieressä vain kädestä pitämällä. Koska ennemmin tai myöhemmin kädet
joututaan kuitenkin irrottamaan toisistaan.
2012 olikin jo aika ruokapainotteista ja osastokuulumisia kertoillessa. Ja
tulihan sitä uniongelmaisenakin viattomana alkanut päättyi sekopäiseksi.. Laskis vaikka Misan karvoja jos muuta ei keksi.
2013 Helmikuussa yritin toteuttaa 30pv haastetta mutta
sekinhän on vielä kesken, sekä kärsin eläinlääkärillä rakkaushuolia.. Pieni tuskin kynnenkokoinen silmä minun kömpelöiden käsieni hallittavissa.
2014 kärsin jo pieniä kirjoitusongelmia ja ajatuksen
katkeamisia, kun päässäni kirjoitetut tekstit vain hävisivät heti kun sain
sormeni näppäimistölle. Hain myös uusia työpaikkoja onnistumatta kuitenkaan,
mutta samalla sain tietooni että työkaverini jota en edes tuntenut lukee blogiani
ja sainkin kokea ystävyyttä pohjalta.. Mutta voi pyhä kolminaisuus, enhän
minä kelpaa.
2015 talvena en
hirveästi kirjoitellutkaan, uusi työ vei niin paljon aikaa ja energiaa että
jostain oli karsittava, mutta virheen mahdollisuus ihmisyydelle sisällön tuo.. Sittenkun yritti jossain määrin sosiaalistakin elämää
kasvattaa, ei ollut ihme että vain oksan rasahduskin saisi minut kaatumaan.
Viime vuonna ei niitä kirjoituksia
sitten talvelta tullutkaan, mutta nyt olen taas tässä.
Mitä mieltä olit tällaisesta
katsauksesta? Toteuttaisinko näitä muistojen tekstejä enemmänkin?
