17. maaliskuuta 2017

70 asiaa liikaa

Pupu postasi löytäneensä facebookista kaverinsa seinältä tämän hauskan testin, jonka itsekin muistan tehneeni usein irc-galleriassa tms. Ja koska ikää ja kokemuksia on tullut lisää, onhan se hyvä päivittää mitä sitä onkaan tehnyt. 

Testin nimi on siis "Jos saat yli 70, olet kokenut liikaa". 


[1] Suudellut poikaa/miestä
[2] Suudellut tyttöä/naista
[3] Käynyt huussissa
[ ] Ratsastanut kamelilla
[4 ] Harjannut kissaa
[5] Ollut jälki-istunnossa
[6] Lyönyt kaveria
[7 ] Halannut naapuria
[8] Juonut samppanjaa
[ ] Heittänyt televisiota ikkunasta
[9] Yöpynyt hotellissa
[ ]Käynyt Amerikassa
[10] Puhdistanut wc-pönttöä
[11] Käynyt Puuhamaassa
[12] Polskutellut Serenassa
[13] Valehdellut äidilleni
[ ] Ollut musiikkivideossa
[] omistanut syyliä
[14] Tanssinut napatanssia
[15]Varastanut
[ ] Kokeillut isäsi pitkiä kalsareita
[16] Valvonut koko yön
[] Rikkonut ikkunan
[17] Sanonut "rakastan sinua"
[18] Ollut rippileirillä
[] Nukkunut villasukat jalassa
[ ] Pissinyt yli 8 vuotiaana housuun
[] Syönyt kuivattuja banaanilastuja
[] Mokannut kotitalouden tunnilla
[ ] Tehnyt yli 80€ kännykkälaskun
[19 ]Leikannut koiran kynsiä
[20] Pessyt vauvan pyllyä
[21] Ollut päivän syömättä mitään
[] Ajanut traktorilla
[22] Tilannut taksin
[] Yrittänyt iskea itseäsi yli 7 vuotta vanhempaa ihmistä
[23] Pureskellut kynsiä
[24] Soittanut pilapuheluita
[ ] Ollut Ankkarockissa
[25]Käyttänyt mikroshortseja
[26] Rikkonut lupaustasi
[27]Ollut moottoripyörän kyydissä
[28] Nukkunut samassa sängyssä samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa
[ ] Soittanut seksilinjalle
[] Haukkunut hoppareita
[] Soittanut bassoa
[] Kuullut kunnasta nimeltä Vesanto
[29] Uinut vaatteet päällä
[30] Kuunnellut klassista musiikkia
[ ] Ajanut pyörällä laiturilta järveen
[31] Röyhtäissyt ruokapöydässä
[ ] Koskenut sähkölankaan eli paimenpoikaan
[32] Nielaissut jääpalan
[ ]Tippunut ponin selästä
[] Haukkunut hevareita
[] Ollut vaahtobileissä
[33] lähettäny viestiä chattiin
[34] Soittanut väärään numeroon
[35] Oksentanut puskaan
[ ] Vilautellut julkisilla paikoilla
[] Halannut julkkista
[] Itkenyt ilman mitään syytä
[] Laskenut pulkalla katolta
[] Nostanut lippua salkoon
[] Ollut järjestämässä discoa
[ ] Saanut turpaan tuntemattomalta
[] Matkustanut peräkontissa
[36] Siivonnut lattialta oksennusta
[] Kävellyt yli 10cm koroilla
[] Karannut kotoa
[] Tilannut Mix-lehteä
[37] Saanut 4 kokeesta
[38] Käynyt eduskuntatalossa
[ ] Vastannut seuranhakuilmoitukseen
[39] Nähnyt kaupassa julkkista
[] Pelännyt hämähäkkejä
[40] Ihaillut gootteja
[41] Hävennyt kilojasi
[] Ollut puolukassa
[42] Rakastunut
[43] Poistanut punkkia
[44] Pitänyt stringejä
[45] Nolannut itsesi ihastuksesi edessä
[46] Laulanut kun olet ollut kävelyllä ja kuvitellut ettei kukaan kuule...
[] Hypännyt 10 metristä pää edellä
[] Liftannut leikillä
[47] Kerännyt mansikoita
[] Ajanut mopolla päin puuta
[] Seisonut hevosen selässä
[] Käynyt navetassa
[] Kokeillut vanhusten vaippoja
[] Esittänyt Güntheria
[] Juonut pepsiä ja maitoa sekaisin
[48] Tuntenut mielisairasta
[ ] Hypännyt benjihyppyä
[] Ollut yksin lentokoneessa
[] Eksynyt kaupungille
[] Hävittänyt laukun Linnanmäellä
[] Koulussa tiputtanut terveyssiteen lattialle
[48] Laulanut mikrofoniin
[49] Laittanut metalliesinettä mikroon tai muuta mitä sinne ei saisi laittaa
[] Astunut lehmän paskaan
[50] Nielaissut purukumia
[] Ollut/vieraillut vankilassa
[51] Itkenyt itseäsi uneen
[52] Ajatellut itsemurhaa
[] Tykännyt The Rasmuksesta
[53] Täyttänyt 14 vuotta
[54] Seurustellut
[55] Käyttänyt narubikineitä
[56] Laihduttanut
[57] Keräillyt kaljapullojen korkkeja
[58] Juonut Hyla-maitoa
[] Fanittanut RAW:ta
[59] Hengittänyt heliumia
[60] Käyttänyt ripsentaivutinta
[61] Koskettanut käärmettä
[] Juonut venäläistä valkoviiniä
[62] Tehnyt heräteostosta
[63] Hävennyt tyttöystävääni/poikaystävääni/kaveria


Mentiinhän sitä alle 70, eli vielä olisi asioita tehtävänä jotta olisi kaduttavaa!
Kuinka monta sinä sait?

14. maaliskuuta 2017

Entä jos -muistot

Viimeaikoina olen tuntenut oloni kovin nostalgiseksi, muistot vanhasta jostain ovat nousseet mieleeni ja olen antanut periksi. Täällä on luettu Tiina -kirjoja N'Syncin ja Westilifen soidessa taustalla. Ties mikä onkaan syynä, se voi olla menneisyyden henkilöiden kanssa puhuminen tai ajan viettäminen itseään nuorempien kanssa. Joskus on jopa tuntunut että olen vielä siellä hetkessä, niissä muistoissa. 

Kuten viimeisessä postauksessa kirjoitinkin, olen ihminen joka miettii ja pohtii asioita liikaa, niin tämäkin nostalgisuus on ajoittain vetänyt minut yksinoloon ja muistelemaan menneitä ja miettimään kuuluisia sanoja entä jos..

Jos menneisyyteen voisi palata, palaisinko, mitä tekisin toisin, muuttaisiko se mitään? Olisinko minä enää minä jos asiat olisivat menneet toisin. Enkä nyt puhu jostain yksittäisestä, kuten erosta, muutosta tms. Jokainen askelkinhan on jo muutuva asia ketjussa. Kuten omat sanatkin, olisiko maailmani erilainen jos olisinkin luottanut yhteen sanaan tai toisenlainen jos olisin jättänyt jotain sanomatta.

Ei, mitään en kadu, joskus sitä vain miettii olisiko kirjan sivuilla lukenutkin toisin jos yksi kappale olisi puuttunut. Olisiko lumikilla ollut onnellinen loppu jos ilkeä äitipuoli ei olisikaan syöttänyt myrkkyomenaa?


Miettiikö kukaan muu koskaan, millainen oma tarina olisikin jos sen saisi aloittaa sanoilla entä jos.. 

ps. Anteeksi menee hermo tämän fonttikoon kanssa, tässä sitä yrittänyt sen kanssa taistella mutta kokoajan pysyy samana! :(



26. helmikuuta 2017

Sunnuntain tunteet


Vaikka kirjoitankin paljon, toiset julkaistaviksi toiset omille silmille, asioiden sanominen ääneen on aina ollut vaikeus. Vaikka osaisinkin luonnehtia kirjaimilla paperille kuinka olen ihminen joka on joskus liian toiveikas ja innokas, ja joka on pystyttänyt myös muurin eteensä, suoraan silmiin katsottaessa osaan vain kohauttaa olkiani. Kuin ne asiat sanottuina eivät olisikaan enää samat sanat kuin paperille kirjoitettuna. Ja joskus sormet menevät ristiin kirjoittaessakin, miten oikein kuvailla tunteitaan, miten selittää se tunne mitä toinen ei ymmärrä, ja kun vastaus näin minä tunnen ei riitä.

Tai sitten ajatukseni pyörivät liikaa ja odottavat liikaa jopa itseltään, yhdestä ajatuksesta ja sanasta on saatava kokonainen lause jotta sen voi selittää. Kun kukaan ei kuitenkaan voi täysin tietää mitä tunnet, toiset sanovat rakkaus ja he tuntevat iloa ja lämpöä, toiselle se on tunne joka pitää saada järkeiltyä, onko vielä niin, onko vielä niin lämmin, onko vielä oikein. Toiset ihastuvat tuosta noin vain, unohtavat huomenna. Toiset taas miettivät jokaisen askeleen, ei en ole vielä ihastunut, minä vain mietin vielä sinua, punnitsen ja pohdin, eihän vielä ole oikein. Voiko tunne olla aito kun vielä epäilee?

Miksi minä heti epäilen kun joku sanoo minusta positiivisen asian; mitä se oikein tahtoo minusta, miksi ihmeessä se noin sanoo ja se luonnollisin ajatus mitä se nyt minusta vitsailee ja pilkkaa.

Toisinaan toivoisin olevani ihminen joka ei miettisi ja pohtisi liikaa asioiden taustoja ja merkitysiä, osaisi vain heittäytyä, sanoa kiitos kun kuulee kohteliaisuuden, hypätä kun vieressä olisi suora polkukin. Mutta ei, olen ihminen jonka on laskettava jokaisen sanan matemaattinen yhtälö ja tarkka määritys. 



19. helmikuuta 2017

Kiukkupäivä

Normaalisti ihmisille sunnuntai olisi mitä mainioin lepopäivä, vailla mitään murheita. Aloitetaan aamu nukkumalla pitkään ja tekemällä brunssin tyylinen aamupala, ja laittamalla pöytään ne paremmat astiat. Kun aamupala olisi alta pois vuorossa olisi joko pitkä lämmin suihku spatyylisesti vedellä ja tuoksuvilla shamppoilla ja hoitoaineilla lotraten. Ja niin edespäin.

Ei minun maailmassani.

Ensinnäkin aamu alkoi vatsakivulla puoli viiden aikaan, joka jatkui aina sinne puoli kuuteen. Kun unen päästä saan lopulta kiinni, ulkona päättää liikahtaa joku haamu minkä vuoksi koirat hyppäävät kaikki ylös ärisemään, ihankun niistä olisi mitään vastusta jos joku sisään tulisikaan..

No aamu jatkui ”lenkillä”, äitini nyt kun on hiihtolomansa kunniaksi saanut innon alkaa liikkumaan. Paljonko vetoa että se into kestääkin vain sen viikon. Millainen tytär sellainen äiti..

Ja oikeastaan tämä seuraava kiukku ei vielä ollut suurempi kiukku eilen, mutta nyt aamua alottaessani kun päivää on vielä monta tuntia jäljellä, se kiukuttaa ja kismittää pahasti. Nimittäin minun autoni, se päätti eilen aloittaa pitämään jonkinlaista laahausääntä, joten huoltoonhan se on vietävä, mikä aukeaa vasta huomenna maanantaina.

Olen niin tottunut siihen että voin liikkua vapaasti, lähteä ja tulla milloin haluan, ja oikeastaan välimatkakaan ei ole este. Mutta nyt, tänä aamuna se iski. Voin tosiaan liikkua vain omilla jaloillani tai pummimalla isiltä kyytiä. Ja tällä viikolla vielä kun on tullut käytyä huonosti salilla ja olin ajatellut hyvittää sen olemalla viikonlopun salilla. No onnistuihan se eilinen mutta tänään, pitää varmaan kaivaa vanhat jumppadvdt laatikoista ja tehdä kotijumppa.

Ja entä jos tuleekin joku hirveä tarve, esim karkkihammasta kolottaa, eikä sinne hyvään kauppaan pääse! Voi salmiakit miksi ette sijaitse myös lähikaupassani..

Eli kiukkusaldo tähän mennessä; auto, ei salilla käyntiä, lähikaupan huonokarkkivalikoima.. Ja ainahan saa syyttää myös säätä, märkää ja liukasta, siis kiukuttaa. Enköhän tänään sitten onnistu telomaan jossain tuon takapuolenikin ihan vaan ettei kiukku helpottuisi.

Mutta yksi syy miksi ei tarvitse kiukutella, hankin perjanaina uuden koneen! Tarjous osui silmiini Citymarketista, kone jolle Pupukin antoi siunauksensa, ja edelliseen tämä toimii kuin unelma. Vielä on vain vähän hakusessa tämä kirjoittaminen, sillä edellisen koneen näppäimistö oli tästä puolet pienempi joten sormet ovat kokoajan hakkaamassa vääriä kirjaimia.

Ja hei toivottavasti muilla sunnuntai sujuu ihanasti ettei muita kiukuttelijoita olisi liikkeellä!  Vai onko? 

16. helmikuuta 2017

Tekniiikka hakusessa

Tarvitsen uuden tietokoneen. Tämä kirjoittaminenkin olisi paljon helpompaa, jos ei tarvitsisi kuluttaa koko aamua siihen, että saan vain yhden lauseen kirjoitettua, huippua tietysti on sekin että saan lauseen tallennettua ennen kuin kone päättää kaatua.

Onneksi minulla on tuo tekniikkanero Pupu joka on luvannut auttaa minua hyvän koneen hankinnassa, tosin olihan siinäkin vääntäminen miksi haluan kannettavan enkä hyvää pöytäkonetta. Tai miksi sen koneen pitää olla niin pikkupikkuriikkinen.

Kun ne on niin söpöjä..

Kyllähän tuo Applen macbook air lämmittäisi sydäntäni, mutta koska raha ei kasva ainakaan minun takapihani puussa, on katsottava halvempia vaihtoehtoja.

Joten hyviä, edullisia, kannettava ehdotuksia otetaan vastaan! Tärkeintä tietysti olisi että saan tehtyä sillä kaiken sujuvasti ja nopeasti, eniten tietysti tulisin sillä kirjoittamaan. Ja jos kouluun pääsen, niin tietysti myös siihen tarkoitukseen sopivaksi.


14. helmikuuta 2017

Sydänpäivä

Hyvää ystävän päivää kaikille!Viime viikot  mennyt hieman hulinassa, aloitin kuntosalilla käynnin ja innostuin spiningistä! Viime viikolla kävin kolme kertaa ja tämä viikko aloitettu jo eilen menemällä, vaikeinta on se lähtö sinne mutta niin hyvä fiilis sieltä poistuessa!

Lisäksi auttelin siskoa järjestämään siskonpojan syntymäpäiviä ja syntymäpäivä yllätystä. Tosin ei taideta vähään aikaan yllätellä siskonpoikaa, ei mennyt tämä ihan putkeen..Niistä lisää myöhemmin jos kone antaa minun kirjoitella niin paljon.

Viettäkää kaikki ihana päivä vaalenpunaisten asioiden kanssa ja muista halata ystävää ja kertoa kuinka paljon tämä sinulle merkitsee!

Itse vietän tämän päivän siskoni ja siskonpoikani kanssa elokuvien merkeissä, joten..

Jos tahdot tietää missä meen kato somesta
[instagram ja snapchat löytyy miramyy nimen alta]

2. helmikuuta 2017

Helmikuu vuosina

Olen aivan ihastunut Facebookin muistot osioon, sitä ei välillä muistakaan mitä on tehnyt tai että oliko mitä tuntui tapahtuvan eilen jo kolme vuotta aikaa. Blogiakin on ihana seurata taaksepäin, katsoakseen mitä minulle silloin kuului ja monen blogissa onkin näkynyt katsauksia vanhoihin asukuviin mutta minä päätin nyt kertoa mitä silloin kirjotin.

8 vuotta sitten opiskelin lehtijournalismia, ja aloitin tämän blogin vanhan sijaan. Blogin teksit kuten nykyäänkin olivat enemmän pohtivia, ja silloin mietinkin rakkausasioita näköjään, tai enemmänkin sitä läheisyyden tunnetta ja kaipailin kainalokaveria.. Entä jos on löytynyt jo sopiva kainalo, mutta omistaja ei ehkä halua sovittaa mua siihen.

Pari vuotta siitä eteenpäin vuonna 2011 olinkin jo luovuttanut rakkaudesta haaveilemisen, ja pidinkin sitä lapsellisenaturvantunteena.. Onpa tyhmää luulla että joku pysyy vieressä vain kädestä pitämällä. Koska ennemmin tai myöhemmin kädet joututaan kuitenkin irrottamaan toisistaan.
2012 olikin jo aika ruokapainotteista ja osastokuulumisia kertoillessa. Ja tulihan sitä uniongelmaisenakin viattomana alkanut päättyi sekopäiseksi.. Laskis vaikka Misan karvoja jos muuta ei keksi. 
2013 Helmikuussa yritin toteuttaa 30pv haastetta mutta sekinhän on vielä kesken, sekä kärsin eläinlääkärillä rakkaushuolia.. Pieni tuskin kynnenkokoinen silmä minun kömpelöiden käsieni hallittavissa.
2014 kärsin jo pieniä kirjoitusongelmia ja ajatuksen katkeamisia, kun päässäni kirjoitetut tekstit vain hävisivät heti kun sain sormeni näppäimistölle. Hain myös uusia työpaikkoja onnistumatta kuitenkaan, mutta samalla sain tietooni että työkaverini jota en edes tuntenut lukee blogiani ja sainkin kokea ystävyyttä pohjalta.. Mutta voi pyhä kolminaisuus, enhän minä kelpaa.
2015 talvena en hirveästi kirjoitellutkaan, uusi työ vei niin paljon aikaa ja energiaa että jostain oli karsittava, mutta virheen mahdollisuus ihmisyydelle sisällön tuo.. Sittenkun yritti jossain määrin sosiaalistakin elämää kasvattaa, ei ollut ihme että vain oksan rasahduskin saisi minut kaatumaan.
Viime vuonna ei niitä kirjoituksia sitten talvelta tullutkaan, mutta nyt olen taas tässä.
Mitä mieltä olit tällaisesta katsauksesta? Toteuttaisinko näitä muistojen tekstejä enemmänkin?