Hyi yök en syö -viikko

Otsikko jo kertoo kaiken. Ensi viikosta alkaa minulle hyi yök en syö -viikko. Eteeni kannetaan 10tunnin ajan ruat aamupalasta päivälliseen itse Raviolin tekeminä. Koko päivän, tai no iltapäivä viidestä asti, olen hermoillut mitä joudun muka syömään ja kiitos internetin ihanan maailman löysinhän minä ensi viikon ruokalistankin. Jo maanantai kuulostaa kauhealta! Miten minä pystyn sietämään lohimurekepihvejä seuraavat kaksi viikkoa, sillä lohta (yök kalaa) minun on syötävä, kuulemma kasvisruokavalio ei käy enää kuin vain eettisistä syistä. Ajatelkaa niitä kalaparkoja kun ruokaa etsiessään joutuvatkin kurkustaan kiinni koukkuun, oikeutta kaloille! Onget pois kaikilta! Boikotoidaan kalatiskejä!

Onneksi sentään itselläni on allergioita, joten täysin tämänkään ruokalistan mukaan ei tule ruokailuni menemään. Tässä tapauksessa syömisvammat eivät minua haittaa. Ja pääsen (vielä) luistamaan punaisesta lihasta sekä kanasta. Hyi en ikinä IKINÄ aio syödä niitä.

Mutta kyllä listalta odotuksiakin löytyy, kuten välipalat. Viikko on täynnä kiisseleitä, nomnom. Ja lounaiden raastesalaatit kuulostaa hyviltä, voisinkohan vain syödä ne. Tai vain kastikkeet. Ja aamupalalta voi ottaa puuron pois. Hyi yök en syö.

- Ja mitä saamme aamiaiseksi?
- Kahvia, sanoi Hosuli. 
- Puuroa, sanoi Hemulin täti. Kahvia juodaan vasta sitten kun ollaan vanhoja ja tutisevia. 
- Minä tunsin erään, joka kuoli puurosta. Hän sai sitä kurkkuunsa ja tukehtui, mutisi Jusku. 
[Lainaus: Tove Jansson - Muumipapan urotyöt]