Vihdoinkin
aurinko on tullut takaisin. Jo alkuviikosta luin säätiedotuksia ja odotin
viikonloppua sillä ilman luvattiin parantuvan. Odotan vieläkin innoissani
alkuviikkoa sillä lämpötilan pitäisi vieläkin nousta! Minä niin nautin
lämpimistä ilmoista ja vain (vielä kerran
todetakseni) nautin kun vaatekaapista ei tarvitse noukkia sukkahousuja ja
villapaitoja. Ja saan tepastella paljain varpain ulkosalla. Vastaan tulijoilta
kyllä olen aamulenkeillä saanut kummaksuneita katseita jalkoihini. Mutta
kulkeehan Misakin ympäri vuoden (tai no
paukkupakkasillahan se ei kävele ollenkaan..) paljain anturoin joten miksen
minäkin vilauttelisi anturoitani silloin tällöin. Kyllähän se kirpaisee kun
viileä aamukaste koskettaa paljasta ihoa, mutta samalla se raikastaa. Voin
nostaa katseeni kohti aamuaurinkoa ja toivottaa sille hyvää huomenta.
Eilen
kesän jatkumisen kunniaksi, lähdimme haisulin kanssa elmeri –jahtiin ja
leikkimään samalla turisteja. Lupasimme toisillemme kyllä toteuttaa
turistikierroksenkin paremmin ja kiertelemme kaikki turistikohteet. Joskushan
se on Helsingin kaupunkiinkin tutustuttava. Niillä silmillä miten muut meidät
näkevät, tai oppaat haluavat kaupungin näyttävän.
 |
| ::Koira longchampin laukussa vai laukku longchampin koirassa?:: |
Parin tunnin päästä tapasimme myös
tarhaystävämme ja siirryimme hietsuun. Ensimmäinen kerta sielläkin tänä vuonna.
Tytöt kävivät vilvoittelemassa itseään vedessä, mutta minä itse jäin istumaan
rannalle. Veteen meno olisi vaatinut vieläkin lämpimämmän ilmaston, sellaisen
kuin turkissa. Ah sitä lämpöä.
Rannan
jälkeen kävimme vielä haisulin kanssa syömässä, missäpä muualla kuin Cafe Picnikissä.
Kampin Cafe Picnik (siis se 2kerroksessa
sijaitseva) on kyllä minun suosikkini picnikien maailmassa, rauhallinen
ympäristö ja mukava henkilökunta (paitsi
se joka ohjeisti haisulia bagel -sanan lausumisessa). Tämä nykyinen kerta vain
oli epämukava siinä mielessä että annoksestani löytyi lasinsiru. Kävin
varoittamassa myyjiä ja korvaukseksi sain lahjakortin. Tapaus ei kuitenkaan
pelästyttänyt minua niin pahasti etten asioisi siellä uudestaankin. Siellä on
vain niin mukavaa istuskella ja samalla katsella ohikulkevia ihmisiä (ja yrittää bongata tuttuja).
