Lähdön koittaessa on oltava sydämetön

Onpahan taas viikko vierähtänyt nopeasti, kun muistaisi vielä mitä kaikkea olenkaan tehnyt. Ainakin nuo pyykit ovat vielä pesemättä ja petivaatteet vaihtamatta. No ainakin sain imuroitua. Kotiaskareita enemmän olen varmaan pohtinut tätä elämän nuoralla tanssia.

Jokaisella tulee elämässä varmaan eteen hetki jolloin on tehtävä valinta. Joskus valinta voi olla pieni ja helppo, toisinaan hieman isompi. Toiset valitsevat salmiakin ja lakritsan välillä, toiset punaisen ja purppuran välillä. Minä olen tänään listannut asioita lähtemisen puolesta ja vastaan.Tuntuu että joutuisin pyytelemään anteeksi sitä, että löysin vain yhden syyn miksi jäädä. Kuinka paljon voi kertoa totuutta satuttamatta ketään?

Pakkomielteeni kuitenkin on asioiden organisointi ja hallitseminen, tahtoisin hallita tilannetta silloinkin kun lähden. Kun lähden tahdon olla ilman sydäntä, sydämen on oltava muualla silloin. Lähtiessä on oltava sydämetön.

Ja jos ennen lähtöä saisi vaihdettua nuo petivaatteetkin. 

Äiti, minun täytyy jatkaa, joku kutsuu kulkemaan. 
Täytyy taittaa taival matkaa vaikken tietä tunnekaan. 
Siellä, missä korkealla siintää pilvi sulavin, siellä sinipilven alla - siellä olen minäkin.
Älä pelkää, tulen kyllä. 
Tulen kyllä takaisin, iltatuulen hyväilyssä – siinä olen minäkin.