Alku toiveille

Jos hetkeäkään kuvittelin tämän päivän poikkeavan edellisistä, nyt kun vuosi on vaihtunut. Tai että elämäni että minä olisimme maagisesti yön aikana muuttunut sellaiseksi kuin haluan (kun keksis vielä mitä se on?), niin voin huoletta pyyhkiä sen hetken mielestäni.

Aamuyö meni kuten aina, herään vatsakipuun (toivottavasti Rebe säästyit vähemmältä). Ylös kun lopulta päätin nousta, peilistä katsoi edelleen se sama vanha ihminen. Sama leveä nenä, pulleat posket ja suttuiset silmät. Tai no, yksi uusi näppylä näytti naamasta löytyvän. Olisivat edes silmät muuttuneet kirkkaan vihreiksi ja hiukset pidentyneet kymmeniä senttejä räiskyen täydellisen punaisina. Niin, keijuksi olisin tahtonut muuttua yhdessä yössä.

Alkuun kuuluu aina lupaukset, vai kuuluuko? Toiveet olisivat se mitä itse voisin sanoa. Alkuhan on tyhjää, joilla toiveet täytetään ja tiedetään lopussa miten viiva muotoutuu. Itse ainakin tiedän että jos lupaan suoran viivan, tuleekin siitä mahdollisimman kiemurainen palaten aina takaisin. Joten minä pyhitän alun toiveille.

 Minä toivon tältä vuodelta:

uskallusta tarttua hetken mielijohteesta asioihin ja tunteisiin

uskallusta luottaa enemmän ihmisiin

olevani parempi koiranomistaja

silmistäni kyyneleen valuvan, suustani huudon kuuluvan – pahan olon purkautuen oikein

enemmän hetkessä pysymistä, enemmän ystävien ja läheisten kanssa vietettyjä hetkiä

vähemmän pimeyttä, enemmän polttavan auringon tunnetta iholla

paluuta töihin

halaavani enemmän, rakastavani näyttävästi

tarttuvani kameraan enemmän, kuvaavan silmissäni kauniit hetket

syöväni huoletta, fajitaksia Rebekan kanssa, simpukkasalaattia Lauran kanssa, oliivit Camilla kanssa (tai no, ei liiallisuuksiin mennä kuitenkaan ;) ), hampurilaisen chicosissa vanhempieni kanssa – miettimättä pakoreittiä

huuliltani sanat; ”oho, en muista mitä söin tänään” - huolettomuutta

löytäväni syyn toivoa huomista

kasvavani aikuiseksi vihdoinkin – vähemmän näppylöitä!

Kalenterissa vuosi nolla

Päivä ensimmäinen

On melkein liian hyvä olla

Sylissä hiljaisuuden

Ja vaikka kaikki loppuisi tähän
Olisin kiitollinen