Onpas
se yksi viikko taas vierähtänyt nopeasti ohitse. Ja varsin kylmä viikko on
ollutkin. Alkuviikosta luulin jo tulevani kipeäksi kun palelin töissä, kunnes
eräs asiakas joka kulkee kesät talvet t-paidassa, valitti kylmyyttään, tiesin
että nyt ei ole vika minun ruumiinlämmössäni vaan ilmaston lämmössä. Ilman sitä
äkkiä iskevää kylmyyttä syksy on ihana, luonnon väriloisto ja syksyn tuoksu.
Siinä tuoksuu kostea maa ja sateen raikkaus. Ja syksyä piristää vielä sekin,
että näkee taas enemmän ihmisiä, ja voi pakkautua sisälle villapaitojen
syvyyksiin tee-kuppi ja hyvä kirja kainalossa. Ja keitot, niitä tekee taas
mieli kun ilmat kylmenevät.
Ja
kaivoinpahan syksy/talvivaatteita vaatekaapistakin esille. Nyt voi taas käyttää
toppaliiviä ja sitä ihanaa nahkatakkia. Misa vaan ei oikein ole innostunut kun
iltaisin olen pukenut hänelle heijastin liivin ulkoilua varten. Jos se puhuisi
ei se olisi varmaan kovin paljon siitäkään, kun asensin kotiini ElisaVahtiLive-palvelun. Kuluneen viikon olenkin töissä tuijotellut vain kännykälläni
Misan tekemisiä. Meidän taloudessa on siis oma BB. Ja kun annoin vielä
tunnukset isällenikin niin myös isi valvoo. Voiko järkevämpää tekemistä
ylipäätään olla? Olkaa ystävällisiä ja älkää vastatko.
Viikolla
olen siis ainakin tehty töitä, ja eilen pääsin viettämään Camipupun kanssa
aikaa kauppakeskus Jumboon. Tai no, tunti puolitoista vietettiin kierrellen
Zarassa ja sitten kävimme syömässä. Siinä oli meidän kiertelyt. Mitä sitä
turhaa jaloitella jos tietää jo mitä tahtoo? Itse en mitään löytänyt (paitsi sen ihanan karvaneuleen, palkkapäivää
odotellessa..) mutta ainakin pupu lähti kassi kainalossa kaupasta.
Pupu
oli luvannut tarjota minulle lounaan, ja paikaksi hän valitsi Fonda de solin koska kuulemma nyt
halutti saada kunnon lihaa. Pupu siis otti South Texas Steakin (mehevä häränpihvi 160 g, bbq-kastiketta ja
chilivoita) ja minä Scampi Fritin (friteerattuja
jättiravunpyrstöjä, riisiä, salaattia, guacamolea ja chilikastiketta.)
Tosin otin annokseni lämpimillä kasviksilla riisin sijaan, ja pupu ceacar
salaatin perunoiden sijasta. Hyvää oli vaikka heitinkin ruokaa lattialle, ja
näköjään maistui pupullekkin sillä nappaili aina välistä itselleen katkarapuja.
Tosin kumpikaan meistä ei suostunut siihen kakkamoleen koskemaankaan. Ja
ainakin voi sanoa että chilikastike tosiaan oli tulista, turhan iso kulho
sellaiselle tavaralle. Ja olinhan minäkin aikamoinen annoksesta varastelija,
nappasin pupun coleslawta ja vieläpä sen grillatun tomaatinkin.
 |
| ::Oma ruoka:: |
 |
| ::Pupun ruoka:: |
Lopulta
lähdimme kohti lentoasemaa jonne heitin pupun matkaamaan kohti Oulua, ja itse
suuntasin suoraan vanhemmilleni päiväunille. Illalla käytiin äidin kanssa vielä
pyörähtämässä Kodin1 –tavaratalossa josta löysin itselleni alennuksesta kellon,
mitä olin katsonut jo kuluneen vuoden. Nyt vielä pitäisi päättää mihin seinälle
sen haluankaan.
Ja
olenpahan tehnyt myös käden töitä. Korjasin nimittäin lempisaappaani. Sitäkin
varten jouduin tulemaan vanhemmilleni sillä itse en omista neulaa enkä lankaa.
Mielestäni teipillä ja nitojalla pääsee jo aika pitkälle. Mutta minä siis
onnistuin, saappaissa ei enää lörpötä yksi nahkanauha irrallaan vaan se on
oikein kauniisti omin pikkukätösini ommeltu kiinni ja toivottavasti kiinni
pysyykin. Säästinpähän taas rahaa eikä tarvitse uusia kenkiä ostaa. Näillä
saappailla kuitenkin on kuljettu jo kuutisen vuotta, ja kuten jo totesin, ne
ovat yhdet lemppareistani.
ps.
Ei kerrota äidille että pidin kenkää ruokapöydällä.
