Jaha.
Ulkona
ukkostaa. Ei siinä sitten muu auta kuin ottaa Misasta mallia. Kääntää kylkeä ja
piiloutua peiton alle. Ei olla sitten vähään aikaan ulos lähdössä. Iltasanomien
sadetutka valehteli tai sitten mä en osaa katsoa sitä tarkasti.
Ja
eilen illalla vielä kirjotin;
Onko vihdoinkin kesä kun pärjään
vain hupparilla ulkona? Vielä kun saisin upottaa paljaat varpaani rantahiekkaan
ja juuri ajettuun nurmikkoon. Siitä se kesä on sitten lopultakin alkanut.
Tuntuu omituiselta että kesä on täällä taas, vastahan oli syksy, joulu, kamalat
pakkaset ja lunta. Nyt on vain tuoksuja, kieloja, käsiä auringon suojana,
väheneviä vaatteita ja käsiä ilman sormikkaita. Minua vastaan kävelee ihmisiä
shortseissa ja t-paidoissa, aurinkolasit silmillä ja nauru huulilla. Häpeilen
hupparini kanssa mutten vielä uskalla sitä riisua, taidan olla takatalven
varuilla vielä elokuussakin.
ps.
jos haaste ei vastannut tarpeeksi mieltä askarruttaviin kysymyksiin elämästäni
ja minusta itsestäni, olen toteuttamassa kysymys&vastaus-postausta, joten
kysymyksiä vain tännepäin.
