Aikuisuus on tylsää. Kokoajan on vain hirveä kiire,
joka päivä on tehtävä jotain ja ikävä ystäviä kohtaan vain kasvaa. Nykyään kun
ystävät ovat töissä, toiset vuorotyössä ja toiset arkipäiväisin, on mahdotonta
löytää yhteistä aikaa joka sopisi molemmille. Siihen kun lisätään vielä
pakolliset vapaa-ajalla suoritettavat menot, yllättävät menot ja lapsiperheen
arki, aijai mistä sitä aikaa löytyisi? Voisiko joku pysäyttää maailman vain hetkeksi,
vain ihan hetkikin riittäisi, tahtoisin vain halata ystäviä, varsinkin
Tuutikkia ja kertoa kuinka ikävä minulla on. Kuinka en ole unohtanut, kuinka
ajattelen päivittäin.
Silloin kun oltiin koulussa, tällaisia murheita ei
ollut. Joillakin aikaa vei vain harrastukset, mutta aikanani kenelläkään ei
ollut niitä pahemmin. Näin ystäviäni lähes päivittäin, ja kuulumisia ei tarvinnut
toistella tai tapaamista aloittaa sanoilla kerroinkohan
mä jo mutta..
Silloin ammattikoulussakaan ollessamme
työharjoittelut eivät haitanneet, muistan kevään kun istuimme Tuutikin kanssa
hänen harjoittelupaikan edessään tuntitolkulla ”tupakalla” ja juoruamassa poikaystävistämme. Näitä tapaamisia
auttoi tietenkin myös se että asuin käytännössä silloisen poikaystävän ja hänen
äitinsä kotona tapiolassa. Aamupalan syötyä tulikin usein talsittua kohti Emma –museota.
Ja yleensä sitä ennenkin oltiin jo ehditty juorumaan Irc-Galleriassa, tai
irkissä. Ainiin olihan se mesekin. Ja ehkä pari tekstiviestiäkin tuli
kirjoitettua niiden lisäksi.
Nykyään irkki sekä galleria ovat historiaa,
tekstiviestitkin lähtevät (ainakin
itseltäni) harvoin. Tällaisina hetkinä sitä kaipaa sitä teini-iän kiireettömyyttä
ja ikuista aikaa. Ja välillä jopa sitä
sairaslomalaisen arkea kun aikaa tosiaan oli, ei ollut muita asioita kuin
miettiä mitkä sukat sitä tänään laittaisi jalkaansa. Ja suihkussakin tuli
käytyä useammin, koska sinne ehti! Nyt pitää ajoittaa herätyksetkin niin että
kaiken ehtii tehdä ennen työpäivää. Ja työpäivän jälkeenkin on aikataulutettava
koirien ulkoilut ja nukkumaan menot, niin ettei aikaa edes viestittelyyn edes
jää. Hyvä jos ehtii ajatuksen kanssa tietokoneellekaan.
Kaipaako joku muu teini-iän aikataulu vapautta?
