11.07.2008
Perjantai - Junalla omiin ajatuksiin
Täällä sitä sitten ollaan.
Jämsässä, ihan himoksen vieressä. Eilen tsukutsuku veturi kuljetti mut aamulla
aikaisin tänne, ja sanonpa vain että ihastuin junalla matkustamiseen. Edelleen
siis vältän niitä lähiliikenteen junia, mutta tämä pitkän matkan taittaminen
oli aivan nautinnollista. Istuin yläkerrassa ikkunapaikalla, ja vaunussa ei
ollut paljolti ketään. Osa jäi jo riihimäellä, osa tampereella. Mutta minä
tyttö jatkoin suoraan Jämsään saakka. Vaikka olisin voinut jäädä pidemmäksikin
aikaa vain sinne istuskelemaan. En pystynyt lukemaan kirjaa, enkä täyttämään
ristikkoa kolmen tunnin aikana, niin olin tohkeissani maisemista ja
hiljaisuudesta. Kaiken mitä nyt onkin tapahtunut se oli aivan loistava asia.
Tosin heti kun olin noussut
junasta, vastassani oli 4 tapausta jotka kukin aina välillä vaativat minulta
täyden huomionsa. Isi, äiti, mamma sekä minun pieni prinsessani Misa. Ja Misan
näkeminen oli parasta. Olin hoitamassa siskon uutta kissaa ja niin kova ikävä
iski, että hyvä etten alkanut itkemään. Ja heti kun Misa eilen sai minut
silmäänsä, tuli niin kova kiire minun luokseni että äitikin joutui juoksemaan.
Rakastan eniten maailmassa minun pientä palleroistani.
Misa halusikin heti esitellä
minulle paikkoja mökille saavuttuamme. Ja hänen piti vielä näyttää kuinka
hienosti hän kulkee pihalla ilman remmiä. Illalla istui niin ihanasti
veneessäkin äitini sylissä, kun itse olin onkimassa. En tiedä mitä olen tehnyt,
mutta Misa on aivan täydellinen koira. Tai sitten se on vaan synnynnäinen vika.
Ja loppuiltakin kului siinä kun neiti seuraili minua paikasta paikkaan, ja
suuttui heti kun menin vessaankin.
Ja vessasta puheen ollen, sainpas
naurut kun istahdin sinne. Tietenkin ensin olin vannonut, että ulkohuusseihin
en varmana mene ja pidätän vaikka päiviä että pääsen johonkin sisävessaan.
Vatsa vaan sattui olemaan erimieltä. Mutta kumminkin, vessassa oli kyltti jossa
luki "tilassa nauhoittava kameravalvonta". Huusin isille samantien,
että täällä on asennettu oikein vahtausmekanismit minua varten. Onneksi se oli
vain vitsi, siis se kamera. Kai..?
Ja sainpas jo kalankin. Isomman
kun isi on täällä vielä saanutkaan. Neljä olisin saanut, mutta vain yhden sain
veneeseen saakka. Muut pääsivät karkuun. Mutta näköjään joku kuuntelee minua
jossain, sillä uhosin että jos ei kalaa tule niin sitten ei Mira mitään
syökkään. Kerran kun mökillä olen niin kalaa pitää saada, ja itse kalastettua!
Ja tänään sitten olenkin jo
herännyt neljän aikoihin aamulla ja juonut jo kolmisen kuppia teetä. Kesällä ja
mökillähän ei nukuta. Ajatuksissani oli valokuvaaminen aamulla, mutta pienellä
neitokaisellani olikin toiset suunnitelmat. Kokoajan piti olla sylissä ja
sitten pitikin päästä sisään. Ja sittenkun vein sisään ja jäin itse ulos, niin
hirveä raapiminen sisältä että nyt haluan ulos. Noh, ehkä huomenna onnistaa
paremmin. Onhan siinä sitten tullutkin jo yksi kirja saatu lopetettua ja toinen
aloitettua. Sekä täytetty parit sudokut ja ristikot. Ah, ei tämä mökkeily
ollutkaan niin kamalaa. Jotenkin nautin jopa, mitä ensin epäilin. Aurinko
paistaa, on lämmin.. Ilmatkin kuulemma parani heti kun tulin tänne. Tästä
mökkeilystähän pitää tehdä ihan tapa.
Nyt voisinkin sitten pikkuhiljaa
laittaa kahvia tippumaan noille muille unikeoille. Jopa mamma nukkuu, ja
yleensä se on herännyt mun kanssa aikaisin. Muistan kesäisin kun olin sen
luona, molemmat heräsi jo neljän - viiden aikoihin ja aloitimme päivämme
lehdellä sekä kahvilla/teellä. Niin ja voileivillä, mistä mamma jaksaa
muistuttaa. Nykyään aamuisin hän vain naureskelee viilin syöntitavalleni.
Pyhpah.
Ja oioi tänään näen tätini ja
siskonpoikani, ja menemme koko porukalla yhdessä markkinoille. Mitäköhän kivaa
sieltä löytäisin. Ja illalla Niko tulee tänne myös niin pääsemme yhdessä
kilpailemaan, kumpi sen isomman kalan vetää. Taidetaan molemmat olla pystyssä
vielä keskiyölläkin, koska kumpikaan ei suostu luovuttamaan. Mutta onneksi on
loma, silloin saa valvoa.
Ja nyt, kahvi porisemaan, tee
kiehumaan, viili pöytään ja päiväkirja käteen.
Onkohan täältä pakko lähteäkkään
pois?
