Katse kämmeneen

Tänään se alkoi. Kurinpalautus a.k.a karkkilakko. Viime aikoina sitä on kahmittu karkkia melkeinpä kaksinkäsin ja vatsa on voinut pahoin samaan aikaan. Syyllisinä vatsavaivoihin on pidetty viljaa, lihaa, rasvaa, ymymym. Ja lista on loputon. Viime viikolla taas karkkihyllyllä havahduin miettimään, jospa ne ovatkin nämä karkit jotka sen vatsakivun aiheuttavat. Varsinkin kun syö niitä sen oikean ruan sijaan. Viimeinen elokuun viikko ja hiljensin tahtia, nyt saisi se kaksi pussia päivässä riittää, ja eilen sunnuntaina suuntasin kaupassa karkkihyllyn sijaan kuivahedelmä osastolle. Nappasin mukaani rusinoita sekä hedelmäosastolta viinirypäleitä. Ja piru vie mun tekee mieli karkkia. Karkkilakon hyvät puolet: - säästää rahaa - vatsavaivat ehkä helpottuu - hampaat kiittää - tulee syötyä terveellisemmin Ja ne huonot puolet: - Pirullisen kiukkuinen Mira Yritän lohduttautua sillä, että tämä ei sentään lopullista ole. Kokeillaan ensin viikko, sitten toinen ja kolmas jne. Onneksi sentään Misa on nyt kotona, etten ole voinut lähteä hakemaan karkkia extemporee, syyllinen olo siitä tulisi jo heti alkuunsa. Että sellaista tänään, huh. Ei mitään tajunnan räjäyttävää tekstiä mutta ainahan sitä blogia jollain on päivitettävä. Seuraavat päivät voivatkin olla kiukkuisen Miran tuskailuja. Jos siis ehtii, töitä lauantaihin asti, eli sunnuntaina on virallinen päivä jos aikoo ehtiä tuskailemaan.