Vaikka aamulla olisikin tullut nousseeksi väärällä
jalalla, peilistä katsoisi Ursula eikä todellakaan prinsessa Ariel ja ainoa
vaate mitä päällensä voisi kuvitella on jätesäkki, ei tarvitse olettaa koko päivän
jatkuvan samalla tavalla. Minä sain siitä todisteen kokiessani tämän päivän
torstaina.
Puin siis lähinnä jätesäkkiä muistuttavan vaatteen
päälleni ja lähdin kohti sovittua tapaamista Haisulin kanssa. Ensimmäiset
päivän ilostuttajat (siis Haisulin
jälkeen) sain lounaalla, kun Haisuli oli tuonut minulle Lontoosta tuliaisia
(oi kunpa itsekin pääsisin joskus
englantiin!) ja myöhäisen nimipäivä lahjan.
Lounaan jälkeen suuntasimme kauppoihin ja kuten
aamuinen vääräjalka myös toteamus ”minä
en sitten oo ostamassa mitään” päätti iskeä minua nilkkaan ja todistaa
ettei olettamukset aina ole hyväksi.
Sillä käytyäni vain kurkkaamassa SpiritStoressa
katsomiani kenkiä, mukaani lähtivät siitä mielestäni kivemmat nahkaiset versiot
ja vielä 20% alennuksella. Jos en olisi käyny kurkkaamassa, olisin luultavammin
myöhemmin ostanut katsomani kengät Anttilasta plussapisteiden toivossa, ja
kokenut katumusta huomatessani nahkaisen version. Ja löytyi vielä oikea
kokokin, 35! Kuinka harvinaista on löytää tuon koon kenkä muuta kuin
lastenosastolta.
Alennusketju jatkui piipahtaessamme GinaTricot
myymälässä, sieltä löysin kaksi tavallista pitkähihaista pitkää paitaa puolet
halvemmalla kuin normaalisti, valkoinen minun oli pitänyt ostaa jo jonkun aikaa
vanha kun oli saanut itseensä jo lähtemättömät tahrat. Punajuurta, mansikkaa,
yms. Jos minulla on valkoista päälläni, onnistun sen äitini tavoin aina
tahrimaan jollain mikä ei hyvin pesussa lähde. Mustia ja tummia vaatteita
koristaakin sitten yogurtin tapaiset tahrat. Ikää pian 30v enkä vieläkään
nähtävästi osaa syödä ilman kaulalappua?
No vanhankin pitäisi aina oppia uutta, ehkä minun
pitäisi myös sottaisuuden lisäksi opetella olemaan olettamatta asioita ennalta.
